27.2 Helsinki, Finland

'Vittu täällä on kylmä!!!' Reissu pulkassa... Seuraava alkaa tänä iltana... 50 celsiusta kylmempää ku pari päivää sitten... Kaakkois-Aasia on ny nähty!

Juho tuli Phayamille pari päivää Meitsin jalkeen. Seuraavana päivänä päätettiin vaihtaa saarta. Lähettiin vieressä olevalle Koh Changille. Changi oli vielä vähä hiljasempi saari, eikä siellä tainnu ollu ku ihan pari mopookin... Jatkettiin samoja hommia mihin Phayamilla jäätiin, eli levytystä ja relaksoitumista. Kolme päivää meni nopeesti ja lepposasti... Sitten olikin aika siirtyä Bangkokiin ja vetää vielä reissun loppurytistys.

'One night in Bangkok'. Oikeestaan kolme, mut ei niitä aina kyllä erottanu toisistaan... Nähtiin pingpong-show, käytiin weekend-marketilla ja hupsuteltiin isosti. Siinä meni viimenen vkl Aasiassa!!! Viimesenä päivänä Bangkok-post:n etusivulla oli rento kuva. Jonkun länkkäri-äijän pää oli katkastu kaulasta ja laitettu kadulle roikkuun!! Ja tää oli tapahtunu jossain Khaosan-roadin lähimaastoissa! Rentoo menoo Aasiassa... Ei me silti haluttu sieltä mihkään lähtee, mut oli pakko. Lennettiin suorinta tietä Suomeen, eli välilaskut Hong-Kongissa ja Amsterdamissa!! Honkkarin kentällä tavattiin Joe, Uudesta-Seelannista, joka oli ekalla ulkomaanmatkallaan. Kohteena oli Joensuu, kuinkas muuten!!! Vitun rento jantteri... Muijan perässähän se sinne juoksi, mikä maailmaa pyörittää, jepjep... Finskin koneessa, Damista Hesaan, olin tosi lähellä ruveta kyllä ihan avoimesti itkeen ku Suomi rupes läheneen. Lentoemo toi mulle ja Juholle vielä santsi-ruisleivät! Huomas vissiin että maistuu...

Suomi on ihan ok maa, mut on niitä muitakin. Ollaan oltu ny 3 päivää Suomessa ja poishan se on lähettävä. Illalla ois lähtö Slovakiaan! Viikon 'laskutrippi'... Siitä tripistä kelpais kyllä varmasti perustaa oman blogin! Vois olla ainesta jopa kirjaksi, saa nähä... Sieltä jos selvitään jotenkin hengissä, nii yritetään löydä vielä sellanen JATGAn viimenen, huikee, mahtava, kaiken tiivistävä päivitys eetteriin... Ny lähetään valmistautuun uuteen trippiin. MORO!!

-Tuomas-

15.2 Koh Phayam, Thailand (Tuomas)

Ollaan Juhon kans Thaimaassa. Molemmat on selvinny tanne vaha omia reittejaan. Meika tuli tanne Koh Lantan kautta.

Lennettiin Juhon kans Jakartasta KL:aan, heitettiin ylavitoset kentalla ja Juho lahti Bangkokkiin ja Meitsi jai KL:aan. KL:ssa oli tarkotus hommata 30 paivan viisumi lahetystosta, kun ne jakaa nykyaan rajalla vaan 15 paivasia... Yli vuorokausi ois tarvinnu venata sita, joten paatin lahtee iltajunalla Hat Yaihin, ja teha sit visa-runin Ranongista myohemmin. Paivalla tormasin kadulla Martiniin!!! Siis sama Ruottalainen jamppa, jonka kans ratsastettiin aaltoja Kutalla, 5 Kuukautta aikasemmin!!! Heitettiin lapat ja meika lahti junaan. Yojunalla oli kylla vitun letkeeta kulkee, ku oli ravintolavaunut ja kaikki. Eika ollu ees kallis!! Junassa tapasin Michaelin ja Alexin, Ausseista ja Svenin ja Magnusin, Ruottista. Olin menossa Koh Lipelle alunperin. Hat Yain asemalla heitin kolikkoo, se naytti et mennaan Koh Lantalle, sinne siis...

Meilla oli hyva Lantan-opas, ku Sven oli asunu siella jo 6 vuotta, divemasterina... Loydettiin halpa mesta ja Meitsi, Michael ja Alex, mentiin sinne... Pari paivaa tuli hengattua rannalla, ja vaha hupsuteltuakin valilla. Valilla isoin tyo oli ymmartaa Alexin aussi-vitunpahaaksentti-englantia... Nahtiin tan reissun isoin tappelu ku yolla baarissa 2 thaikku-porukkaa otti yhteen. Pullot lensi ja viiltoja tuli... Onneks kellaan ei ollu pistoolia mukana talla kertaa... Ajeltiin pyorilla vaha ympari saarta, nahtiin tarpeeks Ruottalaisia, kuultiin tarpeeks Ruottia ja levytettiin beachilla. Svedut oli kuulemma tehny jonkun dokumentin Lantasta, 'jokunen vuosi sitten' ja ny kaikki pakettituristit rynnii sinne. Viihdyin kolme yota Lantalla ja lahin meneen. Michael ja Alex lahti kohti Phi Phita... Meikan tarkotus oli menna Ranongin kautta Koh Phayamille...

Olin yota Ranongissa, tein aamulla visa-runin Burmaan ja iltapaivalla olin jo Phayamilla. Ekana iltana oli Pirate-partyt, Hippie-barissa. Parin rastan ja Jessican ja Miken kans paatettiin sit ottaa vaha erilainen transportti bileisiin. Ne pidettiin eri rannalla ku meidan bungalowit. Pirate-hengessa otettiin sellanen vaha Suomi-jollaa pienempi paatti alle, ja lahettiin yrittaan. 3-hengen veneessa oli nyt sitten 7 henkee. Vesi tuli sisaan, jos joku edes liikutti katta. Reissu otti sellasen 2 tuntia, oli taysi kuu ja meininki hyva... Bileetkin oli hyvat, puolet puolet porukasta heras seuraavana aamuna baarista, tai beachilta. Meika kans... Siitta sisuuntuneena oon ny vaan levyttany ja chillannu... Odotin et Juho tulis tanaan tanne, mut sit eilen se yhtakkia hyokkaskin Meitsin bungalowiin!! Huomenna lahetaan EHKA tonne Koh Changille, joka on vaha viela rauhallisempi saari tossa vieressa. Taalla on jo matkalaukku-turisteja! Mut silti ylivoimasesti siistein saari missa oon ollu talla reissulla. Hiekka kuin pakkaslumi!! NICE!! Taalla on jo kauppoja ja palveluja, mitka tekee tasta tosi helpon paikan vaan hengata. Oon tavannu taalla jo tosi monta jotka on ollu taalla yli vuoden, helposti. Paljon taitelijoita ja itsenaisia artisteja... Sopiva paikka viettaa loppujakso reissusta...

Enaa viikko reissua jaljella!!! Parin paivan paasta mennaan Bangkokiin, hengataan siella pari viimesta paivaa ja sit lennetaan Suomeen... Kuvia ei valiteta talta saarelta, me ei haluta et sa tuut tanne!!!... Vittumaista, mut turismi tulee pilaan tankin mielettoman hienon saaren ihan parin vuoden sisaan. Me nautitaan siitta, ku viela pystyy!!! Katotaan...

(Pari kuvaa lisatty 19.2. Oli pakko...)

-Tuomas-

Sven ja Magnus making tattoos...

Michael ja Alex, Koh Lanta

Michael, Meitsi ja ALex

Burman porteilla

The Crab, Koh Phayam

Turist, Koh Phayam

Biggest highway!, Koh Chang

'Sormi-korona', Koh Chang

13.2 Bangkok, Thailand (Juho)

Tohdiin Burma on tullut koettua ja nahtya. Luojan kiitos olen takasin sivistyksen parissa. Taytyy sanoa etta ei ollut mun maa tama Myanmar. Jos jotakin kiinnostaa menna temppeleita ihmetteleen ja yli 50 vuotiaiden travellereitten kanssa jauhaan paskaa niin Burma on sun maa! Talla hetkella istuskelen Cocon travel agent toimistolla ja odottelen kun se hakee mun liput Ranongiin. Tottakai otin tietokoneen haltuun ku se on poissa. Melkein myin yhdelle turistille liput krabille, heh... :)

Viimeksi kun kirjottelin blogia en saanut julkaistua tekstia, kun koneet temppuili ja tuli kiiru Yangon - Mandalaya bussiin. Mutta onneksi Tuappi oli backuppina ja kavi julkasemassa. Niin tosiaan Burmasta ei paassyt blogisivustolle kun Burma filtteri esti paasyn. Piti menna laittoman serverin kautta. :) Kun lahdin internet kahvilasta. Otettiin taksi Linan ja Christopherin kanssa bussiasemalle. Puolessa valissa Lina huomaa unohtaneensa kameran hotellille ja ei muuta kuin takas hakeen kamera. Olin aivan varma etta nyt myohastyttiin bussista. Taksikuski kaahasi kahtasataa joka paikkaan ja kun tultiin bussiasemalle niin bussi oli jo liikkeessa. Ei muutakuin pysaytettiin bussi ja kyytiin. Ei edes ollut lahella ja eikos se ole parempi etta bussi odottaa meita kun me odotettais bussia. Bussi oli taas Aasian malliin jainen helvetti, jossa pyori Myanmarilainen karaoke taysilla tottakai!!

Aamulla ku tultiin Mandalayahan otettiin taksikuskilta Kolmen kaupungin kiertoajelu, kuulemma tosi hyva ja vitut. Paskapakettituristi ajelu eika oikein mitaan nahtaavaa, meni kaljotteluks jossain vaiheessa ku rupes meno vituttamaan. Sen jalkeen tripista tuli paljon viihtysampi. Viimeseksi oltiin maailman pisimmalla tweak sillalla. Chritopher ja Lina vuokrasi soutubotskin siella. Ihmettelin kun niilla kestaa torkian kauan. Kun ne tuli takas ni Christopher oli aivan litimarka oli kanni paissaan tipahtanut jarveen, saatiin khylla hyvat naurut...

Meitin hotellilla oli aamupala kattoterassilla ja aamupalan jalkeen menin omaan huoneeseen niin siella oli joku hotellin jamppa. Jatka oli pollimassa mun kamoja. Voi vitun kili mika jatka. Hyvin lahella oli ettei luuvitosta naytetty jampan naamaan. Huusin naama punasena jatkan pihalle mun huoneesta. Tan jalkeen laitoin oman lukon hotellihuoneeseen ja kannoin kaikki rahat mukanani. Siita vittumaine ettei Burmassa ole automaatteja eika ne vaihda matkashekkejakaan. Joten kusessa olisit ilman rahaa siella. Saka kavi etta ilmestyin paikalle. Ton jalkeen lahdettiin Minguniin temppeleita ihmetteleen! Yritettiin ottaa lokaalibotski sinne mutta poliisi tuli ajaa meidat veneesta pihalle. Oli pakko ottaa kallis turistibotski (valtion botski). Hallitus haluaa turistien rahat suoraan ittelleen. Olisihan se paha jos muutama dollari menisi Burmalaisille. Taa on niin Burma. Mingunin jalkeen Lina lahti Inle jarvelle paivaksi. Taytyy sanoa etta meikalaiselle ei sovi tommoset nopeat paivan tripit muutaman sadan kilsan paahan. Mina ja Christopher lehdettiin Mandalaya maelle katteleen auringonlaskua ja tehtiin kokomatka liftaamalla joku 15 kilsaa matkaa. Se oli aika hauskaa. Kytattiin liikennevaloissa ja kun joku lavaauto tuli hypattiin lavalle ja menoksi. Ja kerran paastiin mopedi kyytiin. Tallain ne lokaalitkin reissaa. Kun paastiin maen juurelle ni jouduttiin kipuamaan rappusia pitkin joku puoli tuntia. Christopher oli aivan paskana, tommonen puolalainen kaupunkilaispoika tykkaa enemman kaljottelusta ja naisista, kun urheilla joten ei ihme. Sen verran vittuilin aiheesta etta voipi olla etta uusia harrastuksia rupiaa loytymaan.

Aamulla siirryttiin Baganiin jossa on yli 4400 temppelia. Tie sinne oli kuoppainen ja taidettiin muutama purokin ylittaa. Olo oli kuin tehosekottimessa olis ollut. Bussimatkan jalkeen otettiinkin kunnon younet 14 tuntia. Seuraavana aamuna vuokrattiin pyorat ja lahdettiin pyorimaan Baganin aluetta. Ja taas huomas ettei Christopher mikaan urheilija poika ole. Sano ettei ollut pyoraillyt yli kymmeneen vuoteen ja silta se meno nayttikin. Meika vaan rakatti perassa. Kaytiin kattelemassa suosituimmat temppelit ja rapsimassa kuvia. Baganissa kaikki oli paljon tiivimmassa paketissa kuin Angkor Watissa. Joten oli aika kiva polkea ympari Bagania, ei liian pitka trippi. Ja mun mielesta paljon siistimmat temppelit kuin Angkorissa. Naissa oli kultaa ja paljusti. Syotiin yhdessa ravintelissa ja kyselin omistajalta onko ollut paljon turisteja. Ei ollut ja kyselin miksei niin Christopher pikkasen vihasena sanoo mulle miks sa aina kiusaat naita paikallisia vai etko todellakaan tieda syyta. Ton jalkeen Christopher kerto mulle Japanilaisten turistien tappamis hommasta Myanmarissa. Tahan mennessa olin yrittanyt kysella ihmisilta melkein aina miksei ei ole turisteja enaan niin paljo. Ihmettelin kylla miksi kaikki meni aika hiljaseksi aina kun kyselin syyta. Meikalainen khylla osaa olla tollo valilla. Aika arka paikka tuo taitaa olla Myanmarilaisille. Ja huomaa etta ravintolat ja hotellit on kaikkialla aika tyhjillaan.Viimesena paivana Baganissa mulla oli Khyatit lopussa enka saanut vaihdettua kun mun pienet dollarit oli niin rupusiaa. Eivat vaihda mustassa porssissa kuin priima setelit. Joten pyorin viimesen paivan Baganissa rahattomana. Onneksi tapasin yhden saksalaisen toimittajan bussissa joka tarjosi mulle aterian matkalla Yangoniin ja taksin keskustaan. Toimittajat ei paase Burmaan mutta talla kaverilla oli vaarennetty tyopaikka jossain arkitehtitoimistossa. Hirveesti siita ei kannata puhua tai voi kadota jonnekin pain burmaa. Seuraavan paivan ryypiskelin Linan kanssa Yangonissa. Eka mun piti ostella tuliaisia mutta kaikki liikkeet oli kiinni kun oli Myanmarin ittepaisyyspaiva. Oltiin yhdessa baarissa mina, Lina ja Steve pelaamassa korttia. Yhtakkia poytaan rupes tulemaan kaljapulloja, seuraavasta poydasta joku kanninen Myamarin kaveri halusi tarjota. Mutta han tarjosi liikaa ja sanoimme ettei tarvita nain paljon. Ehka kaveri suuttui meille ja lahti menemaan. Sen jalkeen se tuli takasi baariin pistoolin kanssa ja istu seuraavaan poytaan. Meikalaiset lahti aika nopiasti baarista menemaan. Ei kiinnostanut jaada ihmettelemaan mita kaveri meinasi tehda pistoolin kanssa. Luulen etta taa kaveri oli joku poliisipaallikko tai jotain sellasta ja umpikannissa. Myanmar hyvasteli meidat niin ihanasti, kiitos siita! Ikina en mee takasin... Nyt oon ihanassa Bangokin vilinassa ja lahden Tuapin seuraksi Ko Phayamille tanaan. Tuomas here I come. Kahtellaan. Alla pari kuvaa reissusta.

-juho-

Christopher, Lina ja opas kiipemassa temppelille, Mandalaya.

Lina, Mandalaya.

Poijat pitkan sillan juurella, Amarapura.

Pitkalla sillalla, Amarapura.

Meitin ryhma, Migun.

Koira ja meitsi, Migun.

Polje sina poika, Bagan.

Auringonlasku Baganin tyyliin.

6.2 Yangon, Myanmar (Burma) Juho

Katu Baras jatettiin haikeena taakse, parasta aikaa talla reissulla, ehdottomasti! Nyt meikalainen hengailee EX-Burmassa Myanmarissa. Reilu viikko taalla pitais olla. Taallahan on sotilasdiktaattori vallassa, josta ei saa puhua, joten hyshys!

Saavuin Bangokkiin 3.2 ja lahdin kyselemaan viisumia Travel Agenteilta. Ja nopiasti selvis etta niiden kautta kestaa 5 paivaa saada viisumi. Ei hyva mulle lento parin paivan paasta. Noh meitin majatalon vieressa oli tosi mukava travel agent Coco joka sano et kannattaa menna Myanmarin lahetystoon yrittamaan viisumia. Seuraavan paivan vietin Myanmarin lahetystossa ja sain viisumin hommattua. Aikaa otti ja en tieda miks ne kyseli mun tyohistorian. Varmaan pelkas etta tyoskentelen jonkun hallituksen piikkiin. Ei talla letilla! Kun viisumi oli hommattu oli pienen juhlan paikka lahdettiin rallaamaan Romainin kanssa Bangokin yoelamaan. (Ainiin tapasin Ramonin Kuala Lumpurin lentokentalla ja jaettiin huone sen kanssa Bangokissa.) Muutamassa baarissa tuli mentya, tais yhdessa olla livebandiikin, mutta viimesessa baarissa tapasin Bretin ja Julianin. Jossain vaiheessa kysyin nillta mista pain ne on ja selvis etta samasta pikkukylasta mista meidan surffiystavamme Jools asustelee. Vittu maailma on pieni. Bret on surfannut Joolsin kanssa ja paljon. Jossain vaiheessa huomasin etta kello on 4.15 ja mun bussi lahtee 45 minuutin paasta lentokentalle. Ei muutakuin pika pikaa kampille, kamat kasaan ja pihalle. Kaikki meni kumminkin hyvin paasin Burmaan, ehka pienessa krapulassa ja loysin hyvan majapaikankin.

-Juho-

Shwedagon Paya Plan, Yangon.

Auringonpalvojia, Yangon.

Buddha Yangonissa

2.2 Jakarta, Indonesia

Selamat pagi! Parin viikon surffaamisen jalkeen ollaan jaksettu vaantaa ittemme ja toisemme Jakartaan. Batu Karas oli enemman kun loistava paikka!! Ja niin oli porukkakin, johon kuulu Meitsi, Juho, Elin ja Jools Englannista. Talla kertaa annetaan kuvien puhua puolestaan. Jotain pienta joutuu kuitenkin valehteleen...

Batu Karas on pieni kyla Lansi-Jaavalla. 'No miks vitussa johonkin pieneen kylaan tarvis menna pariks viikoks?' Me mentiin sinne vaan ja ainoostaan surffaamaan. Oltiin kuultu mestasta Elinin kaverilta, Martinilta, joka oli kayny siella pari kuukautta sitten. Juho, Elin ja Jools oli menny BK:een jo viikkoo mua ennen. Meitsi ajotti Batu Karakseen tulon suht helmesti. Porukka oli sopinu paikallisen jatkan, Kamurin, kans BBQ:n illaksi. Vietiin riisit ja Kamur oli hoitanu 3 kokonaista kanaa ja vaansi viela omat Sambalit siihen kylkeen!!! Kaikilla oli kohtuullisia vaikeuksia kavella noitten safkojen jalkeen... Ja koko lysti makso yhteensa 10 dollaria!!! Teri makasih Kamur! Vitun komee eka ilta!

Meilla meni paivat BK:ssa suurin piirtein seuraavasti; aamulla heratys 5-6 aikaan aamulla, aamusessarit, aamupala Mamas placessa, levytysta hammockissa, uimista, hyppimista, aurinkoo, keskipaivasessarit, syomista, lisaa levytysta, uimista, aurinkoo, iltapaivasessarit, syomista, levytysta, chilaksoitumista, ehka vaha viela syomista ja sit nukkuun 21-23 valilla. Ja kaikkihan ei menny tietenkaan joka paiva ton ohjeen mukaan. Suurin osa paivista kuitenkin... Batu Karaksessa oli 2 spottia missa surffattiin. Toinen ihan meidan vieressa oleva pointbreakki ja toinen 1,5 kilsan paassa oleva reefbreakki. Missa millonkin surffattiin riippu high- ja lowtideista, swellista ja loppujen lopuks jumalauta kuun liikkeista!!!! Se on ihmeellista kuinka tollaseenkin lajiin voi vaikuttaa niin helvetin monet asiat... Valilla sato ja valilla paisto, kuitenkin tossa hommassa kastuu, niin eipa se ny paljoo vituttanu... Saatto olla parikin paivaa etta ei vaan ollu aaltoja, niin eipa sit surffattukaan. Koskaan ei voinu olla sata varma et onko huomenna hyvaa aaltoo vai ei. Sillon kun aaltoja oli niin ne oli vitun hyvia!! Ihan taydellisia aaltoja meille. Helppoja ottaa, sopivan isoja, ei liian nopeita, ei kaadu paalle vaan on aivan BAGUS!!! Reeffilla oli sit vahan isompaa ja nopeempaa breakkia, mut sekin saatiin haltuun sit viimesina paivina... Yhtena paivana kaytiin toisella reefbreakilla, tunnin ajomatkan paassa BK:sta. Oltiin tavattu Ahmad edellisena paivana ja se pyysi meita messiin. Ahmad oli muuten ollu mukana siina porukassa joka oli vuonna 1982 loytany BK:n surffimestat. Surffausta oli takana reilut 30 vuotta!!! Vahan on viela matkaa... Pulak Bandah oli mestan nimi ja aallot oli isoja! Niin isojen aaltojen valissa ei olla talla reissulla aikasemmin oltu... Hauskaa oli ja Ahmadin tietotaito surffauksen saralta oli aika jaatavaa. Tuolta voi vaijya lisaa Ahmadin ja sen frendejen touhuista --> wayangombak.wordpress.com

Joka viikonloppu BK:hon rynni paikalliset turistit, lahinna Bandungista ja Jakartasta. Parhaimpana(pahimpana) sunnuntaina laskin et joku 30 bussia kavi BK:ssa!!! Siksi pahimpana et ne sattu tuleen lillutteleen niilla tubeilla just siihen pointbreakki-linjan valiin... Ennatykseks jai 4 osumaa yhtena paivana, sain ainakin jonkun ennatyksen Meitsin nimiin... Muuten niista ei kylla ollu mitaan haittaa, painvastoin!!! Beach-partyissa oli oikeen DJ Jakartasta ja meno oli kohtuu sulavaa. Tutustuttiin tosi moneen jengiin, jotka oli tullu viettaan viikonloppua BK:hon. Viimesena iltana tulikin sit hupsuteltua oikeen kunnolla yhen porukan kans... jepjep.

BK on niita paikkoja johon voi huoletta palata viela joskus takasin. Paikalliset on aivan jarjettoman ystavallisia ja mukavia!!! Niin maalla kuin meressa... Vahan toisin ku Balilla, paikalliset huutaa sua aallolle ja 'lahjottaa' valilla sulle isoja aaltoja. Se on vieraanvarasuutta parhaimmillaan!!! Parhaiten paikallisista jai mieleen tottakai Mama ja Papa. Ne piti paikallista ruokamestaa vastapaata Bonsai Bungaloweja, jossa me punkattiin. Siella tuli syotya reilu kymmenen paivaa, 3 kertaa paivassa. Iso Nasi goreng 0,5 dollaria ja nuudelikeitto saman verran. Viimesena iltana Mama hemmotteli meita ihan helvetin hyvalla pancakella!!! Kumpikaan, Mama tai Papa, ei puhunu juuri sanaakaan englantia. Tuli opittua ihan helvetisti lisaa indonesiaa!!! Hengattiin siella valilla parikin tuntia, pelattiin korttia ja puhuttiin mita sinakin paivana on oikeen tapahtunu... We miss U, Mama and Papa!!! Makan enaks kali!!!!! Annettiin lahtoaamuna viela Mamalle ja Papalle kuva, jossa on meidan rytmiryhma ja pienella niitten kuva alalaidassa. Oli muuten molempien mieleen!!! Kampasta maksettiin 10 dollaria per yo. Ekat 10 paivaa oltiin 4 henkee 2 hengen huoneessa, eika tehny ees tiukkaa... Eipa siella muuten paljo tullu hengattua, mita nyt nukku. Viikolla oltiin ainoot asukkaat koko mestassa!!! Bonsai Bungalows oli rakennettu tsunamin jalkeen. Vuoden 2006 tsunamin, ei sen toisen... BK oli sailyny kohtuu vahin vahingoin, silti 8 kuolunuhria, R. I. P. Lahella oleva Pangandaran oli saanu saanu suoran hitin tsunamista ja siella olikin menny kaikki pain vittua... 2 paikallista oli muuten surffannu sita aaltoo! Luuli sita vaan tavallista isommaks aalloks... Aluks oli ollu kivaa, mut sit kun jatkat oli nahny kuolleen vanhan naisen kelluvan niitten ohi niin ei siita kai enaa nauttinu... BK:sta puskee kohtuu kovia surffareita, muutenkin ku tsunami-rintamalla. 5-10 vuotiaat skidit on aivan mielettomia setittaan!!! Pojille puetaan viela vaatteet paalle, mut vedessa sita ei kylla uskois!!! Sielta puskee viela tulevaisuuden nimia, se on varma..

BK:ta voi suositella kaikille, joita kiinnostaa surffaus ja halpa elaminen!! Meille ei ton parempaa mestaa ois voinu olla!!! TERI MAKASIH BANYAK BK!!!!! Nyt on meilla edessa viela viimeset uudet seikkailut... 5 kuukautta takana ja vittu vaan 3 viikkoo reissua jaljella!!! Minne helvettiin se aika on juossu!!!!?? Huomenna 6.25 lento KL:aan. Juho riipasee sielta suoraan Bangkokin kautta Myanmariin ja Meitsi menee ehka Thaikkuihin, saa ny naha... Jumpa lagi!

-Mas Tuo-

Welcome to Batu Karas!!!

Bonsai Bungalows, meidan leiri

Wavehunting

Surf Rescue

Kamur vaantaa homemade-Sambalia

Mas Tuo, upside down

Koira beachilla

You Ho diving

Juho ja Ahmadin perhe

You Ho, Mas Tuo, Jools ja Elin

Dodge

Longboarding!

Paikalliset oli kirjotellu jotain tollasta hiekkaan...

Meitsi

Valipaiva huomenna, why not?

Elin ja Arak-attack!!

Raskasta kuvauskalustoo...

Reefpoint

Juho going for it

Beach-party

Fried Jools

Krupuk, enaks kali!!!

Mama, Elin ja Papa

Mamas kitchen

16.1 Batu Karas, Indonesia (Juho)

Ding Ding Ding, Waves coming!!!! Oon talla hetkella Batu Karas nimisessa pienessa kalastajakylassa surffaamassa. Aaltoja on odoteltu 6 paivaa,mutta surffaus maistuikin odottamisen jalkeen sitakin makiammalta. Lahetaas taas aikajrjestyksessa purkaan tata hommaa.

Phi Philla tuli vietettya uusivuosi, noh mullahan oli paivaa aikasemmin 39,5 astetta kuumetta. Mutt ei se menoa haitannnut 4 buranaa naamaan ja kyllahan se uudenvuoden ralli lahti taas kayntiin. Tyatyy sanoa etta seuraavana paivana kuumetta oli 38,5 astetta. Joten uudenvuoden jalkeiset paivat menikin vahan sairastellessa minulla. Ei tulllut hirveasti poikien kanssa rallattua kun tama poika fiilisteli sangyn pohjalla. Tuappi, Kusti ja Olli tais lahtea Malesiaa kohden 3.1 ja mina jain viella Minnan ja muun Suomi poppoon kanssa Phi Phille. Tietenkin kun jatkat lahti ni meikalainen parani samana paivana, Karman laki. Tulevan laakarin maarayksesta kavin samana paivana viela snorklailemassa ja khyllahn nuo laakarit tietaa kaiken. Sen jalkeen olo oli aivan mahtava, joten maikalainen oli taas pelikunnossa.

Seuraavana paivana tehtiinkin venereissu mika piti tehda aikoja sitten. Kaytiin kattelemassa viikinki luolia, uimassa todella upeassa laguunissa, snorklailemassa, hyppaamassa 18 metri korkelta kielekkeelta joka oikeasti oli 13 - 14 metria, (thaikku lisa always) ja vimoseksi tsekttiin ranta jolla The Beach leffa oli kuvattu. Aika mahti paiva oli. Taytyy sanoa etta 18 metrin hyppy ei ollut yhtaan pelottava, mutta sinne kipuaminen oli extreme suoritus. Jossain kymmenen metrin korkeudessa mutaista polkua liukastellen niin rupes Haimakaisen pojallakin puntti tutisemaan. Ehjin ja punaisin nahoin selvittiin silti. Oltiin Minnan kanssa paatetty siirtya Krabin puolelle Hat Ton Sai rannalle seuravaana paivana. Pitihan Deankin hyvastella. Otettiin thaiboxing ottelu Reggae baarissa, Kanada (Dean) vs Suomi (Juho). Suomihan voitti ja verisen taistelun jalkeen juotiin ilmaiset whisky bucket'it mieheen. Tais Dean tipahtaa kerran ulos ringista kun liian innokaasti kavi paalle. Vois Suomeenkin hommata nyrkkeilykehat baariin ni ei tarttis siella nakkijonossa tapella ja kaikilla olis paljon haaskempaa.

Seuraavana paivana mentiin aamusta Hat ton sai rannalle, yks yo siella. Oli ihan kivan nakonen paikka. Jos tykkaa kalliokiipeilysta ni aivan ykkosmesta. Kuulemma maailman parhaat treenailee siella. Seuraavana aamuna bussiasemalle, hyvastit Minnalle ja nokka kohti Kuala Lumpuria. Thaimaan rajalla jouduin maksamaan 1500 bahtia (30 euroa) sakkoa, kun olin ylittanyt kolme paivaa viisumin salliman ajan. Mutt se oli tietoinen valinta joten OK. Saavuin 7.1 klo 5.00 Kuala Lumpuriin. Nappasin jonkun kampan ja hengailin KL:ssa paivan. Seuraavana paivana lento KL:sta Bagundiin Indonesiaan. Lahdin hotellilta lentosemalle ja nappasin skytrain, mutt taisin olla vahan unen popperossa viela. Tarkotus oli menna KL Center mutta meninkin KLCC joka on pirun iso mall. Ihmettelin ja pyorin vahan aikaa siella etta mista hitosta ne bussit lahtee lentokentalle. Lopulta infopisteen tytto naureskellen kerto etta oot aivan vaarassa mestassa. Tommosta sattuu kun tammonen maalaispoika pyorii isossa cityssa.

Saavuin Bangundiin klo 18 ja lahdin sielta bussilla kohti Pangandarania. Bussiasemalla ruokalan pitaja rupesi ehdottelemaan etta ota hanen tyttaresta hyva vaimo. Kohteliaasti kieltaydyin ja hyppasin bussiin. Tutustuin bussimatkalla Indonesilaisiin veljeksiin joista toinen oli poliisi. Sen verran tultiin hyvin juttuun vaikkei se englanti hirvian hyvin sujunut pojilla. Niin poijat tarjosi minulle yhden ruuan kun pysahdyttiin ruokatauolle. Indonesialaiset osaavat olla ystavallisia. Lahtiessa bussi oli aivan taynna ja joskus klo 24 jalkeen bussissa oli minun lisaksi 3 henkiloa. Rupesin levyttamaan takapenkilla. Joskus kolmen aikaan bussikuski herattaa minut etta nyt ollaan Pangadaranissa. Ei muutakuin pihalle ja ihmetteleen. Joku paikallinen haiska tarjosi moto kyytia Batu Karakseen. Ajattelin etta on kohtuu raskas transportti 50 kilsaa rinkka selssa. Joten tidak terimakasih. Nappasin kalliin minibussin Batu Karakseen, mutta se oli OK. Kello kolme yolla ei niin paljon kyyteja tarjolla. Tulin Batu Karakseen kello 5.00 ja rupesin ettimaan Elinia. Elin oli lahettanyt kaksi mahdollista bungalowia missa han yopyy. Elin ei ollut kummassakaan, tietenkaan. Kahden tunnin etsimisen jalkeen luovutin ja menin rannalle nukkumaan. Herailin siina parin tunnin jalkeen ja lahdin aamupalaa metsastamaan. Kun joku paikallinen huutaa, etta "swedish girl sleep there" ja nayttaa todella rupusen nakoista taloa. Sieltahan se ruotsin tytto loytyikin. Loppupaivan nukuin transportin jalkeisen vasymyksen pois.

Seuraavana paivana vuokrattiin surfboard 'it ja pidettiin kolmen tunnin sessarit. Sessareiden jalkeen Jules englannista liittyi meidan seurueeseen. Elin oli tavannut Julesin aikasemmin Yoguassa. Sitten alkoikin aaltojen odottaminen, kun aaltoja ei nakynyt kuuteen paivaan. Onneksi loydettiin Jungle beach missa voitiin bodysurf 'fata. Ranta sijaitsi kaksi kilometria Batu Karaksesta pikku polkua pitkin viidakon lapi. Eika ketaan rannalla, koska viikonloppuna oli paikallisten loman loppumis viikonloppu. Joten Batu Karas oli pakattu tayteen turisteja Jakartasta. Jungle Beach oli ainoastaan meidan kaytossa, Sampoerna!!! Seuraavana paivana samanlainen bodysurf sessari jungle beach 'lla. Ihmeteltiin kun paikallisilla oli nuotio pystyssa siella. Jossain vaiheessa lokaalit huitoo etta tulkaa tanne. Mentiin sinne niin heilla oli simpukoita notskilla, riisia palmun lehdella ja sambal kipossa (sambal=chili mossoa). Simpukat oli aivan mahtavia, syotiin jokainen 30 - 40 simpukkaa. I love people of Indonesia!

Vuokrattiin pratkat seuraavana paivana ja lahdettiin kohti Pangandarania. Tarkotuksena oli kayda ostamassa vahan tarpeita supermarketista ja internetissa kun ei taalla Batu Karaksessa mitaan nettia ole. Kuka nyt internettia tarttee kun taydellinen surfspot on vieressa. Ja niinhan me tehtiin ainoo kun lahettiin takasin rupesi satamaan kuin saavista kaatamalla. Olin alitimarka ja kun ylitettiin bambu silta niin se oli liukas kuin ankerias. Jos siina olisi kaatunut niin jokeen olisit plumpsahtanut. Kotiin paastiin ehjin ja marin nahoin. Netista tsekattiin swallow ja period kartat naytti hyvalta huomiseksi. Ja aallon pitais olla pari jalkaa korkeampi. Joten aikasin nukkumaan, aaltoja odotellessa.

Aamulla herattiin klo 6.00 ja rannalle tsekkaamaan tilanne kuin pikkupojat. Ja aallot oli taydellisia righthander 'eita. Ei muutakuin surffi lauta alle ja menoksi. Meilla oli kolme eri sessaria aamu ja iltpaiva sessarit batu karas spotilla ja yks sessari reefbreak 'illa. Surfattiin jotain kuus tuntia yhteensa. Paivan paatteeksi oltiin vasyneita mutta onnellisia. Menin jo puoli kahdeksalta nukkumaan. Taman aamun heratys oli jo 5.00 ja surfattiin kolme tuntia tana aamuna. Sain elamani pisimmat ride 't tanaan, I love batu Karas. Tuomas tuli tunti sitten mestoille kanssa joten paastaan surffaamaan iltapaiva sessareille porukassa. Elama taalla on nyt surffi sessareita, syomista, levyttamista hammock 'issa ja tutustumista paikallisiin. Meilla on tanaan barbeque pippalot rannalla, paikallinen jaba Kamur kutsu meidat sinne. Tutustuttiin Kamuriin muutama ilta sitten. Everybody can surf, so do you! Se on Adios!

-juho-

Tuappi, Vang Vieng, Laos.

Don Detin ja Don Khon valissa, Laos

Tuomas ja Tony, Don Det, Laos

Don Det, Laos

Tuomas ja Mentos, Don Det, Laos.

Minna, Tuappi ja Erna, Korat, Thailand.

Mina ja Aro, Krabi, Thailand

Aro ja Kusti, Kho Lanta, Thailand.

Jouluateria, Kho Lanta.

Lihaa paistellessa, Kho Lanta.

Jepujee, Kho Lanta.

Kalastajasatama, Kho Jum, Thailand.

Olli ja Ranta, Kho Jum.

Auringonlasku, Kho Jum.

Kho Jum

Laskuvesi, Kho Jum.

Sama.

Tuappi, Kusti Ja Rolling Stoned Bar, Kho Phi Phi, Thailand.

Minna, Olli ja Tuappi, Kho Phi Phi.

Rapsakka aamu poijilla, Kho Phi Phi

Rolling Stoned Bar!

Meitin porukka, Kho Phi Phi.

Rosa, Tuappi ja Minna.

Minna, Dean ja Tuappi, Phi Phi.

Fisuja, Phi Phi

Minna ja Rosa, The Beach.

Venereissu, Phi Phi.

Matkalta Jungle Beach 'ille, Katu Baras, Indonesia.

Seafood ateria, Jungle Beach.

Batu Karas Surf Club!

Elin, Jungle Beach

Jungle Beach

Jungle Beach