Tulipa aika vakuuttavaa tekstia viime kerralla. Elinin tekstista taitaa saada hiukan paremmin selvaa. Ois voinu jattaa sen toisen viskipullon ostamatta! Meitsi yrittaa skarpata... Satu tais loppua viimeks siihen ku oltiin viela Pulau Wehissa. Jatketaas siitta...
Meidan piti kahtena paivana lahtee mopoilla kiertaan tota Pulau Wehia, mutta aamusin sato niin jai kaymatta. Onhan noita kuumia lahteita ja biitseja muuallakin!! Oltiin kuultu etta aamusin meidan majotuksen lahella vois spotata haita. Lahettiin klo. 6.30 taisteleen viidakon lapi niemen karkeen. Hait ei sitten vissiin halunnu nahda meita... Ei nahty ainootakaan, mutta taas joku 20 uutta kalalajia, mita ei oltu ennen nahty. Paivalla lahin yksin snorklaileen ihan vaan siihen meidan bungalowin eteen. Siella se hainpoikanen sitten ui ihan vieresta!! Nyt on sekin sitte nahty... Viimenen paiva meni kuvaillessa ja hammockissa hengaillessa. Tuola tuli tutustuttua helvetin moneen travelleriin. Suurin osa oli englantilaisia. Niitten keskinaista puhetta oli taas helvetin siisti kuunnella. On se aika moista mongerrusta. Rentoo porukkaa kyllakin... Benin ja Brankon kanssa tuli hengailtua ehka eniten. Branko on Jenkeista ja tehny aika vakuuttavaa reissua. Tien paalla 3 kuukautta ja 20 maata takana!! Oli inter-reilannu Euroopassa 2 kuukautta ja kayny 15 eri maassa!! Suomessa ei kuulemma ollu juuri mitaan nahtavaa... No niin no. Better here!! Pulau Weh oli aika kireeta Islamin suhteen. Kaljat joudutaan salakuljettaan Banda Acehista vesipullo-laatikoissa!!! 5 paivaa meni kylla silti taas aivan liian nopeesti!! Tuolla Banda Acehissa tuntu kylla toi Tsunami vielakin. Joka paikkaan rakennettiin uutta ja puut ei ollu kylla ihan elake-iassa viela... Pulau Wehissa tuli kuultua aika monenlaisia tarinoita siita miten ihmiset oli tsunamista selvinny. Monella oli kuollu kaikki tutut ja niitten tutut...
Oltiin kuultu Bukit Lawangista tosi paljon pelkkaa positiivista, niin paatettiin tehda nopee hyokkays viela sinne, ennen siirtymista muihin maihin. Apinoita oltiin nahty jo, mutta orankeja ei.. Lahetettiin Pulau Wehista lautalla Panda Acehiin, josta yobussilla Medaniin. Aamusta sit Medanista viela 4 tunnin 'mielenkiintonen' bussimatka Bukit Lawangiin. Viimesen 2 tuntia tie oli niinku Mouhijarvella!! Melkein Kohkoron tasoo... Selvittiin hengissa perille ja mentiin suoraan Benin suosittelemaan guesthoussiin. Tuolla hengaili iltasin kaikki trekki-oppaat ja kitara soi... Lahettiin Elinin kanssa orang-utanien ruokinta-mestalle, mutta puolessa valissa rupes sataan, niin foldattiin sitten. Orankit pysyy sateen aikana suojassa, ihan niinku mekin... Juho oli koko paivan sangyn pohjalla kipeena. Illalla ku oltiin syomassa, niin Juho sano etta ei ollu syony 36 tuntiin!!! Juhoei ollu uskaltanu syoda mitaan. Vatta sekasin. Housuun paskominen bussissa ei kuulemma houkuttanu... Tona paivana Bukitissa jarjestettiin monia ari muistotilaisuuksia. Tasan viis vuotta tuli kuluneeks tulvasta. Vuoristosta puski vesimassat kylaan ja 300 henkee menetettiin!! Se oli tapahtunu joskus aamulla, kun kaikki oli ollu torilla yms... Paatettiin sitten seuraavana paivana yrittaa heti aamusta menny tuijottaan noita orankeja feeding-stationille. Niilla oli aika tiukat ajat koska sinne paasi niita kattoon. Pariin vuoteen laji ei oo enaa ollu uhanalanen, mutta kuormitusta yritetaan silti rajottaa. Ei oo mitaan hakkeja, vaan kaikki karvaset kaverit on ihan luonnonvarasena siella. Jotkut niista parjaa ihan omillaan, mutta tota ruokintaa tarvitaan vielakin. Meita lahti Meitsi, Elin, Juho ja 2 Californian vahvistusta, Cali ja Megan. Helvetin mukavia tyttoja!!! Joki piti ylittaa sellasella koysiveneella. Siina meilla oli apuna heti yks orang-utani. Kaiffari hyppas botskiin ja hengaili siella ihan niinku me kaikki muutkin!!! Feeding-stationille oli aikas hikinen trekki. Siella nahtiin joku 6 utannia ja se pahamaineinen Mina. Kaikki oppaat oli kuumotellu meita edellisena iltana Minasta. Mina on sellanen vaha kiukkusempi tapaus. Se oli purru melkeen jokasta niista jatkista!! Tollanen orang-utani voi painaa sellasen 100 kiloo ja joku 150cm pitka. Ja voimaakin loytyy!! Yks niista tarttu Elinia kadesta ja puristi jonkun 15 sekuntia! Oli kuulemma poweria! Minakaan ei oikeen tykanny meista, vaan lahti ajaan meita takaa joku kolme kertaa!! Viimesella kerralla jouduttiin oikeesti tosissaan juokseen. Oppaat juoksi kans, vissiin huonoja muistoja... Ton jalkeen lahettiin vuokraan meille renkaita. Koko kylan lapi kulki sellasen aika kovaa virtaava joki, ja toi tubing oli siella aika kovassa huudossa. Traktorin sisarenkailla oli komee lilluskella ja chillustella. Kuultiin etta parin tunnin tubeilun jalkeen saattas olla bussiasema, josta paasis sit takasin. Samalla porukalla lahettiin sitte liikenteeseen. Yhdessa kohtaa oli sellanen pudotussysteemi, jonka alla veden imu pitaa jatkan kuulemma aika hyvin pinnan alla. 10 paivaa aikasemmin, paikallinen vanhempi mies oli kuollu siihen!! Ei lahetty sitte yrittaan vaan kaveltiin ihan kiltisti. Juho oli ainoo joka ei kaatunu koko matkalla. Yhdessa koskessa oli aika kuumat paikat! Keskella oli sellanen pudotuskohta, jonka alla imu kaansi vakisinkin renkaan ylosalasin. Paa alaspain mentiin hetken aikaa... Jalat kolisi kiviin, mutta paa saily kaikilla ehjana. Tunnin jalkeen stoppasin jutteleen jollekin kylan miehelle, joka ihmetteli miks meilla ei oo opasta. Kukaan ei yleensa kuulemma lahde tonne asti ilman opasta!! Loppumetreilla meinasin viela tormata lehmaan, joka oli ylittamassa jokee. Saatiin viela transportti takasin, eli happy end. Illalla hupsuteltiin vaha tyttojen ja paikallisten kanssa guesthoussilla ja mentiin 'aikasin' nukkuun. Seuraavana paivana oli edessa muutto Medaniin, taas vaihteeks! Neljas kerta Medanissa...
Piti lahtee hyvissa ajoin aamusta, ku piti hoitaa viela juttuja Medanissa. Ja kaikki meni taas niinku suunniteltiin! Bukitista lahettiin 12.30, selvittelyn ja saatamisen jalkeen. Ekaa kertaa bussin katolla!! Olikohan se nyt ihan fiksuin testata just tolla tiella... 10-vuotiailla koulupojilla oli ainaki hauskaa ku meitsi yritti hiki paassa pysya kyytissa. Ne tais olla tehny sita ennenkin... Tunnin verran tuli oltua viela sisaanheittajana!! Se aija tuli istuun ja meitsi tuuras. Homma oli aika simppelia; roikut bussista pihalla ja huudat jengia kyytiin. Kylla jotkut tyypit tais silti jaada odottaan seuraava bussia kun naki minka nakonen jatka tota hommaa teki!! Siistia hommaa silti... Medanissa syotiin ja sitte nettiin. Ja sitte niin... No jossain vaiheessa istuin paikallisten kanssa kadulla ja leikittiin jonkun koiran kanssa!! Hotellille tulin joskun seiskan jalkeen aamulla... No lento oli sitten lahossa 9.30!!! Juho joutu rikkoon huoneen lukon, etta sai mut hereille... Ei kuulemma huutaminen meikalaista herattany. Tultiin viime tipassa kentalle ja virkailija rupes katteleen meidan passeja. Oltiin ollu vahingossa yks paiva liikaa Indonesiassa!!! Oltiin laskettu se monta kertaa, mutta ei. Vitun hieno varmaan menna joskus viela kouluun takas, ku ei osaa enaa laskee 60:een! 15 euroo sakkoo mieheen ja ehittiin viela koneeseenkin... Kuala Lumpurin kentalla kaytiin ekaa kertaa makissa talla reissulla! Kylla muuten maistu! Kaytiin kierteleen tota yhta ostaria ja oltiin muutenkin hukassa. Aika maalaispoika-fiilis!! Tanaan kaytiin tsekkaamassa Petronas-towerit. Kaks 452 metria korkeeta pytinkia!! Tais olla aasian korkeimmat rakennukset... SKybridgelta(n. 250m) yritettiin kattella jos nakyis tuttuja, huonolla menestyksella tosin... Hengailtiin kylilla, tehtiin viime hetken ostoksia ja oltiin eksyksissa n. 25 kertaa. Taa on liian suuri city!
Lento Kambodiaan lahtee klo. 7.00! Tais olla taas halvin mahdollinen lento... Kolmen tunnin paasta pitas lahtee taalta hotellilta kentalle. Taitaa olla turha menna enaa nukkuun!
Seuraavat tunnelmoinnit tulee Siem Reapista. Laitoin tohon viela kaikki kuvat mita oon ottanu viimesen kolmen viikon aikana...
-Mas Tuo-
Aamupesulle menossa, Lake Toba
1 kommentti:
Heippa Jatgat!
Jaahas tuttu tahti jatkuu vaan. Jokikin lasketaan kuin myös sukellellaan suojellen “arempia ruumiinosia”. Älä nyt Tuomas noin tosissaan ota sitä mun vitsiä beban suojelemisesta :).
Hauskaa reissunjatkoa t. Tuomo
Lähetä kommentti